tiistai 12. heinäkuuta 2016

Pelko

"Mua pelottaa toi sun addiktio" 
Sanoi rakkaani mulle just puhelimessa. Addiktio oli noussut kiusaamaan hänen mieltään:
  • Voiko luottaa
  • Elänkö tässä hetkessä, elääkö mieleni addiktion haavemaailmassa.
  • Mitä jos 
Hyviä ja valideja kysymyksiä. Johon ei kai muuta ratkaisua ole kuin elää tässä hetkessä, tätä päivää. Huomisesta ei tiedä, mutta juuri tänään voin valita toipumisen.

Raskasta rakkaalleni on tämä, toivottavasti ei tartte olla hänelle koskaan kertomassa, että retkua on tullut.

Itselle tuo keskustelu nosti myös pelon pintaan johon ei ole varaa:
"Tää oli nyt tässä, minut jätetään" Eli fiilis että kyllähän tämän tiesi ei mua kukaan voi rakastaa kuitenkaan.

Malliesimerkki miten tyhjästä nousee paska joka pilaa kaiken. Kun ei oikeesti ole mitään hätään kaikki on hyvin tänään, oli eilen, toivottavasti myös huomenna. Onneksi juteltiin asiasta. Asioista puhuminen onkin ainut mitä voi tehdä jotta pelko poistuu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti